4 tunnin bussissa istumisen jälkeen olimme vihdoin perillä. hyppäsimme taksiin joka vei meidät koulun asuntolalle. Vastassa oli asunnonvastaajia jotka huonosti englantia taittaen ohjasivat meidät asuntoihin. He tarjosivat meille myös nätisti katetun pöydän. Tarjolla oli paljon pullovettä, sillä hanasta ei voi juoda. Eli ilmeisemmin likaista? Tarjolla oli myös makkaraa, kananmunia, kurkkua ja tomaattia. Juurikaan muuta salaattia täältä ei saa, eli tuskin on juurikaan vegaaneja liettuassa.
Meidän huoneissa ei ole suihkua tai keittiötä, vaan ne ovat käytävällä eri huoneissa. Mikä on erittäin huono juttu, sen lisäksi ettei voida juoda suoraan hanasta. Joo on tosiaan ihan luksusta asua suomessa. Täällä on likaiselta näyttävä keittiö kera kaasuliesien ja suihkukopissakaan ei ollut kehumista. No niin valitankin, entäs sitten! saadaan me sentään jääkaappi tänne pian.
Iltapäivällä kävimme paikallisessa kauppakeskuksessa Akropoliksessa.
Yllätyimme sen isosta koosta, tarjontaa oli vaikka kuinka paljon. Vastasi aika hyvin Suomen Itäkeskusta. Hinnat oli aika samaa hintaluokkaa kuin Suomessa. Ainoastaan ruoka oli halvempaa.
15.4
klo 8 aamulla muutama opiskelija asuntolalla neuvoivat meidät bussipysäkille josta lähdimme yhdessä kohti koulua. Otimme huomioon sen etteivät liettualaiset juurikaan osanneet englantia, mikä vaikeutti hieman kommunikointia. Englanninopettaja oli ainut joka puhui sujuvaa Englantia.
Klo 9 Meidät ohjattiin huoneeseen jossa tarjoiltiin aamupala, johon kuului yllättäen makkara. Aamupalan jälkeen Englanninopettaja esitteli meille koulua. Oppilaitoksessa voi opiskella Floristiksi, Kampaajiksi, Suunnitteluassistentiksi, Sisustajiksi (ei ole ihan vastaava koulutus kuin täällä Suomessa), kirjanpitäjiksi, pukuompelijaksi.
16.4
Aamulla 8 aikaan koululla. Söimme aamupalan ja lähdimme autolla kohti Kalastajakylään Nidaan. Klaipedasta Nidaan oli noin 50 km. Ikkunasta katselimme maisemia ja kiinnitimme erityisesti huomiota alueeseen jossa oli aukio alue täynnä pienen pieniä puuntaimia. 5 vuotta sitten kyseisellä paikalla oli maastopalo, johon on nyt istutettu taimia.
Pysähdyimme ensimmäistä kertaa metsäalueelle jossa oli kuolleita puita sekä paljon merimetsoja (cormononts) pesineen. Merimetsojen uloste on syövyttävää, joten puut ovat kyseisen ongelman takia kuolleet. Oli aika karu näky.
Lopuksi kävimme noitakukkulalla, jossa nimensä mukaisesti oli noitia, joskin patsaita ;)
17.4
Söimme aamupalan ja lähdimme kohti luokkaa jossa meille pidettiin tunti. Saumauslaastista teimme kipsilevyille erilaisia kohokuvioita ja opiskelijat esittelivät meille töitään. Todella hienosti tehtyjä, ainoa vaan mikä jäi mietityttämään oli se että miten täällä työllistyy taiteen avulla.
Eräs asia on häirinnyt tässä muutamana yönä, on se että asuntolan käytävillä pidetään kovaa meteliä. Viime yönä täällä oli jonkinsortin juoksukisat käynnissä. Oven paukahtaessa kiinni alkoi käytävällä juokseminen kikatuksien saattamina. Arvostimme Emmin kanssa kovasti, etenkin kun olimme juuri pääsemässä uneen. Täällä kannattaa nukkua mielluummin päivällä kuin yöllä, mikäli haluaa saada unta ;)
18.4
Tänään ollaan harjoiteltu kalligrafiaa. Aluksi oli tosi paljon vaikeuksia, etenkin kun opettaja ei osannut englantia, vaan opiskelija joutui välillä tulkkaamaan. Kalligrafia on melko vaikeaa, sillä pitää olla vakaat kädet. Mustetta joutuu jatkuvasti lisäilemään.
19.4
Aloitimme seinäprojektin, joka pitäisi tasoittaa kokonaan. Kastimme ensin seinän, koska siitä irtosi paljon pölyä, eikä näin ollen laasti olisi tarttunut kovinkaan hyvin. Muuta emme juuri voineet tehdä, sillä seinän piti kuivua kolmisen tuntia. Muutamia reikäkohtia peitimme laastilla.
Illalla mentiin viihteelle paikalliselle yöclubille. Portsarit muistutti ulkonäöllisesti ja olemukselta mafioosoilta. Musiikki ei ollut omaa makuuni, mutta kävimme silti tanssilattialla joraamassa.
20.4
Eilisen kuntosalin ja tanssimisen takia jalat on niin kipeänä, että hädin tuskin pääsin sängystä ylös. Huh. Niin että mitä muuta tänä päivänä? kävimme kellari tyyppisessä ravintolassa syömässä englannin opettajan sekä rehtorin että kuraattorin (?). Menussa oli valinnanvaraa vaikka kuinka. Päädyin itse lampaaseen, sillä en ole ikinä maistanut. Maistoin myös majavaa, mikä oli yllättävän hyvää, verrattuna omaan sitkeään lampaaseen, jota jouduin pureskelemaan ainakin 5 min että sain nieltyä. Ruoka oli ihan ok, mutta ei mieltä mullistava.
22.4
Jatkoimme seinäprojektin parissa. Vihdoinkin pääsimme sekoittamaan laastia ja tasoittamaan seiniä. Työturvallisuudesta ei ollut tietoakaan, sillä jouduimme seisomaan keikkuvien tuolin päällä ja korkeammalla pöydällä. Eipä laastissa saatika työkaluissa ollut kamalasti kehuttavaa. Täällä on selkeästi jumahdettu 80-luvulle. Hyvä esimerkki on se että kaikki ohjelmat on dupattu liettuaksi ja äänenä on aina mies. Taustalla kuuluu myös alkuperäinen kieli.
23.4
Koulu alkoi tänään ysiltä, joten saatiin nukkua hieman pidempään. Ruokailun jälkeen kävimme Klaipedan historia museossa, joka sijaitsi vanhassa linnassa. Toisen maailmansodan aikana lähes koko Klaipedan kaupunki paloi, lukuunottaen vanha linna josta on jäljellä vain raunioita. Katsastimme myös paikan, jossa joskus hyvin kauan sitten oli linna. Nyt paikalla on historiallinen nähtävyys, jota ympäröi vesivalli.
Matkan varressa törmäsimme mm. aavepatsaaseen joka kapusi vedestä ylös.
Aamulla jo 6 aikaan aamulla ylös, sillä suuntasimme kohti Vilnan pääkaupunkia, jonne oli 3 tunnin automatka. Paljoa emme kerinneet nähdä, koska automatka oli niin pitkä. Katsastimme pari kirkkoa ja korkealla mäellä sijaitsevan linnan, johon menimme hissillä ylös. Upeat oli näkymät!
Sirpa opettaja kuljetti Klaipedasta asti postikortteja mukanaan, sillä postilaatikoita ei juurikaan näkynyt. No Vilnassa sitten löydettyään sellaisen, postilaatikko olikin hajalla. Sirpa pudotti kirjeen ja postilaatikon pohja aukesi, joten kaikki kirjeet levisivät kadulle. Saapa nähdä joutuuko kirjeet viemään kotisuomeen asti ;)
Mielestäni Klaipeda on nätimpi kaupunki. Vilnassa rakennukset oli paljon karumpia ja enemmän huonommassa kunnossa mitä Klaipedassa.
26.4
Täällä on ihan liiaksi asti kauppoja ja toreja joissa myydään meripihkasta tehtyjä koruja.
Liettuan oppaasta lainattua;
"Liettualaiset eivät suotta kutsu itseään meripihkan maan ihmisiksi. Liettua on yksi harvoista maailman maista, joissa esiintyy meripihkaa. Itämeressä se muodostui männynoksista suunnilleen 50 miljoonaa vuotta sitten.
Tiedemiehet ovat tutkimuksissaan todenneet, että meripihkahappo antaa elimistölle energiaa ja vahvistaa immuunijärjestelmää.
Meripihka on liettuan symboli. Baltian meripihkasta huokuu värien runsaus. Vaaleansininen on niistä kaikkein kallein ja harvinaisin; meripihkatonnissa saattaa olla vain yksi tälläinen kappale!"
---
Viimeistä päivää koulussa. Söimme aamupalan ja lähdimme kiertelemään vanhaa kaupunkia. Itse menin Sirpan kanssa katselemaan meren rantaa ja löysimme simpukoita, jotka otimme matkaan.
Yhden aikaan söimme koululla päivällistä, jonka jälkeen saimme todistukset. Kaiken kaikkiaan hyvä reissu! seuraavana päivänä koittikin kotiin lähtö.
Yhden aikaan söimme koululla päivällistä, jonka jälkeen saimme todistukset. Kaiken kaikkiaan hyvä reissu! seuraavana päivänä koittikin kotiin lähtö.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti